Maailmalla suomalaiset tunnetaan urheilua rakastavana penkkiurheilukansana. Se ei tule kuitenkaan yllätyksenä myöskään suomalaisille, jotka ovat tottuneet liikkumaan koko elämänkaarensa ajan sekä urheilu on erittäin näkyvässä roolissa myös mediassa.
Suuria voittoja hehkutetaan etusivuilla ja uutisissa pitkään sekä taatusti naapurin kanssa voi jutustella ainakin edellisen viikon jääkiekko- tai jalkapallokierroksesta tai siitä, miten vedonlyönti onnistui. Mitä tarkempia syitä on tämän urheiluhulluuden takana, tutkitaanpa niitä lähemmin.
Suomalaisissa elää voitontahto
Vaikkei sitä ensinäkemältä välttämättä ymmärtäisi, mutta jokaisen suomalaisen sisuskaluissa on vahva voitontahto, tahto menestyä. Se nousee esille vain paikka paikoin, mutta urheilijoiden menestys on melkeinpä omittu omaksi. Aina kun joukkue tai urheilija voittaa, koko Suomi voittaa, mutta hävitessä vain urheilijat häviävät.
Suomalaiset haluavat siis vahvasti kannustaa urheilijoita voittoon, koska se on heidän mielestään ainoa asia, jonka Suomi ansaitsee. Ottelun tai kilpailun seuraaminen tarkoittaa täten aktiivista kannatusta.
Sisun vaikutus
Suomalaisten kuuluisa sisu iskostuu parhaiten vaativissa urheiluotteluissa, joissa piskuinen Suomi taistelee paikasta kärjessä suurten mahtimaiden keskellä. Suomalaiset ovat tottuneet ihan arjessa puremaan hammasta eli tuntemaan sisun. Se voi tapahtua esimerkiksi talvipäivän myrskyssä, kun on vain pakko päästä kotiin vaativista sääolosuhteista huolimatta.
Suurissa urheiluspektaakkeleista on kyse paljon suuremmasta ilmiöstä, jolloin sisua tarvitaan eri tavalla. Suomalainen lausahdus “vaikeuksien kautta voittoon” voidaan jo helposti yhdistää juuri sisun vaatimaan fyysiseen sekä henkiseen kamppailuun. Arkiset sisupussisuomalaiset vaativat tätä tietenkin myös huippu-urheilijoiltaan.
Urheilumyönteinen ilmapiiri
Suomi on yleisesti ottaen hyvin urheilu- ja liikuntamyönteinen maa. Ihanteellisessa tilanteessa suomalainen harrastaa ainakin kahta kolmea lajia tai käy vähintään lenkillä töiden jälkeen – ihan valtiotasolla asti. Tällä tavoin jokaisella kansalaisella on jonkinlainen käsitys siitä, mitä liikunta vaatii ja miten se vaikuttaa hyvinvointiin.
Urheilijat ovat yhtä lailla arvostettuja ihmisiä, joille pystytetään patsaita tai joiden kunniaksi järjestetään tapahtumia. Kaikin puolin kyseessä on urheilupositiivinen ja liikkumaan kannustava yhteiskunta.
Urheilu yhdistää koko kansaa
“Torilla tavataan!” -huudahdus on taatusti tuttu kaikille. Jokaisen menestyksen jälkeen ihmiset kutsutaan torijuhliin, joihin kokoontuu koko pitäjä ja vielä ympärikunnatkin. Torit ovat kaupunkien keskeisiä paikkoja, joten ne ovat mainioita kokoontumisalueita.
Ensimmäiset suuret torijuhlat nähtiin vuoden 1995 miesten jääkiekon MM-kullan jälkeen, jonka jälkeen perinne on jäänyt elämään. Nykyään otteluita keräännytään seuraamaankin suurin joukoin esimerkiksi puistoihin asennetulta skriiniltä tai muissa yhteistiloissa. Urheiluotteluiden aikana ei riidellä, vaan kaikki keskittyvät täysin sen tapahtumiin.
Ottelut ovat viihdettä
Urheilu ei ole enää seurattavissa pelkästään sanomalehtien palstoilta tai radiosta, vaan urheilua nähdään televisiosta ympäri vuorokauden. Jos se ei riitä, niin netistä löytyy kaikki muut lajit, joita telkkarissa ei ehditä näyttämään. Urheilun seuraaminen on täten viihdyttävää ja tänä päivänä hyvin helppoa.
Siitä on tullut vaihtoehto esimerkiksi television visailuille tai uusinnoille, joita tuntuu pyörivän ympäri vuoden. Jotkut tykkäävät katsoa sarjoja telkkarista, kun taas toisille mieluisampaa puuhaa on juuri kaikenlaisen urheilun seuraaminen, joko puhelimelta tai televisiosta.