malelifestyle, terveys

Mitä verikokeita kannattaa ottaa, jos epäilet olevasi kroonisesti uupunut?

Tervehdys!

Nykyään vauhtikaistalla ajo käy monelle ylivoimaiseksi, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kehoamme ei ole luotu kestämään ja käsittelemään jatkuvaa stressitilassa kituutusta. Kun tähän putkeen on ajauduttu, on yksilöllistä, miten keho kykenee käsittelemään tilannetta.

Suurimmalle osalle ilmenee uupumusoireita ennemmin tai myöhemmin. Terveyskeskuksessa usein kerrotaan, että kyse on yksiselitteisesti masennuksesta. Kyseisen diagnoosin alle kun saa kätevästi livautettua kaikki maailman oireet. Hyvin usein madaltunut mieliala on kuitenkin oire kehon epätasapainosta, jonka yli sietokyvyn viety rasitus on aiheuttanut.

Mitkä verikokeet kannattaa ottaa?

Mitä labrakokeita kannattaa sitten otattaa, kun epäilet kehosi olevan epätasapainossa ja virta on vähissä päivästä päivään? Tulin itse seuraaviin tuloksiin monen vuoden terveystaisteluni jälkeen. Listaamistani labra-arvoista tehtiin itselläni löydöksiä, jotka ovat selkeästi menneet parempaan suuntaan kun olotila on alkanut normalisoitua. Otata seuraavat laboratoriokokeet ja marssi tulosten kanssa funktionaalisen lääkärin vastaanotolle. Siitä vyyhti alkaa pikkuhiljaa purkautua.

1. Kilpirauhanen

– Kilpirauhasen toiminta voi häiriintyä ylikuormituksen tuloksena. Tällöin voidaan heilahtaa etenkin vajaatoiminnan rajamaille, jolloin olotila ja energisyys on jatkuvasti vähän niin ja näin.

Otata nämä arvot: TSH,T4-V, T3-V, ja kilpirauhasen vasta-aineet : TPOAb ja TyglAb.

2. Kortisoli

– Stressihormoni kortisolin tuotto lisämunuaiskuoressa voi olla myös tuuliajolla. Joko liian korkeat tai matalat arvot voivat tehdä isoa muutosta olotilaan ja jaksamiseen. Itselläni arvot olivat alarajoilla, eli toiminta oli häiriintynyt = olotila jatkuvasti vetämätön ja rasituksen sietokyky olematon.

Otata nämä arvot: S-Korsol (aamukortisoli), mieluummin kuitenkin vuorokausiotanta joko syljestä (Sa -Korsol) tai virtsasta. Vuorokausimittaus kertoo paremmin lisämunuaiskuoren toiminnan tasosta. Kyseinen koe on halvin Synlabilla, jossa se maksaa n. 100e.

3. Verensokeri

-Paastosokeri kuuluu perinteisiin diagnostiikkatyökaluihin, kun poissuljetaan diabetesta, mutta häiriöt sokeriarvoissa voi kertoa myös kehon epätasapainosta. Verensokerin säätely on monimutkainen prosessi, joka voi häiriintyä hormonaalisen epätasapainon kautta muun muassa insuliininerityksen kautta. Itselläni kyseinen arvo oli uupuneena aivan liian matala (melkein hypoglykemian puolella), mutta on palautunut sittemmin normaalilukemiin.

Otata nämä arvot: Paastoglukoosi ja/tai sokerirasituskoe

4. Veren rautapitoisuus

Raudanpuutos ei todistettavasti näy aina hemoglobiinitesteissä. Moni kärsii tietämättään raudanpuutteesta ja saa oireisiin esimerkiksi kilpirauhaslääkityksen. Veren alhaisella rautapitoisuudella voi olla radikaalit vaikutukset energiatasoon ja mielialaankin.

Otata nämä arvot: Ferritiini (S-Ferrit)

5. D- ja B- vitamiinitasot

– Näillä vitamiiniryhmillä on oletusarvoisesti eniten vaikutuksia yleisjaksamiseen ja mielialaan. Näistä löydettiin itsellänikin kovia puutoksia, etenkin B-vitamiinien osalta.

Otata nämä arvot: D-vitamiini-25-OH (D2,D3), B-12 (foolihappo), B5 (kilprauhaselle tärkeä).

6. Miehillä testosteroniarvo

– Moni nuorikin mies kärsii matalasta testosteronitasosta tietämättään. Kyseistä verikoetta ei jostain syystä meinata millään haluta määrätä, vaikka tutkimusnäyttöä löytyykin raja-arvoisesti matalien tasojen oireista. Miehilläkin myös estrogeenitaso kannattaa tsekata, koska huono testosteroni/estrogeeni-suhde voi aiheuttaa masennuksen/uupumuksen kaltaisia oireita.

(Lisätietoa: https://www.seksuaaliterveysklinikka.fi/miesten_seksuaalihairiot/testosteronivaje)

Otata nämä arvot : Testo VL (vapaa laskettu), LH (lutenisoiva hormoni), E2 (estrogeeni).

7. Suoliston kunto

– Suolistoa kutsutaan toisiksi aivoiksi ja tämän on tiedekin todennut jo kauan sitten. Siksi sen kunto ja toimivuus on ensisijaisen tärkeää. Suoliston kuntoon löytyy hyvinkin kattavia tutkimuksia, mutta voit lähteä liikkeelle vaikka perus ruoka-aineallergia-testeistä, kuten gluteeni ja laktoosi. Myös mahalaukun kuntoa mittaava Gastropanel on hyvä laittaa harkintaan tsekattavien kokeiden listalle.

Lisätietoa:

https://biohakkerit.fi/2014/10/09/suoliston-kunto-terveyden-kulmakivi/
http://www.tohtori.fi/?page=7832246&id=4959332

Huomioitavaa!

Voit harkita vielä näitä testejä koskien jatkuvaa väsymystä: Maksa-arvot + Borrelioositestit

Mistä verikokeet edullisimmin?

Itse olen jo vuosia käyttänyt entisen Cityterveyden, nykyisen
Synlabin palveluita. Hinnat ovat noin 1/3 verraten esimerkiksi
Terveystaloon tai Mehiläiseen. Synlab käyttää samaa päälaboratoriota kuin
Terveystalo, joten myös tutkimuslaatu on taattu.

Kätevä verkkopalvelu takaa sen, että näet ja saat tulokset itsellesi nopeasti ja vaivattomasti. Vaikea siis olla suosittelematta, etenkin jos sinulla ei ole sairauskuluvakuutusta ja tuskailet labrakokeiden korkeita hintoja!

Luonnollisesti kaikki kokeet kertalaakista ovat tyyristä lystiä, mutta voit esimerkiksi lähteä liikkeelle muutamasta verikokeesta. Hyvällä tuurilla vyyhtisi alkaa selvitä jo niillä. Muista, että mikään labra-arvo tai sen orjallinen kyttäminen ei ratkaise itse ongelmaa. Panosta elämänhallintaan ja tasa-painon löytämiseen rasituksen ja levon suhteen!

Ps. Mitä kaikkea labratestit paljastivat oman uupumukseni taustalta? Lue lisää tästä.

 

Rakkaudella,

 

Veli_K

10 thoughts on “Mitä verikokeita kannattaa ottaa, jos epäilet olevasi kroonisesti uupunut?

  1. No jos ei syytä löydy.Niin kannattaa miettiä.Onko ympärilläsi iso lauma ns.energia syöppöjä jotka eivät kyllä tarkoita pahaa.Niin ja jos ei osaa sanoa kenellekkään rumasti (kun vasta sitten kun mitta tulee täyteen johon saattaa kulua useampi kymmenen vuotta) Niin siitäkin koituu sitten ongelmia.😒😒😩😁😁

    1. Moikka,

      Näin se kyllä on. Välillä on terveellistä ”kartoittaa” oman ympäristön vallitsevat vibat ja energian antajat/”syöpöt”. Ja myös sitä, millainen itse on muille. 🙂

    1. Moro!

      Testo VL kertoo juurikin näiden kahden tuloksista (S-testo miinus S-SHBG) lasketun vapaan, aktiivisen testosteronin määrän veressä. Eli siis sen, millä on
      voinnin kannalta väliä. Ei muuta kuin endokrinolta/urologilta varmistelemaan jos minua et usko, tästä minulla ei ole epäilystä. 🙂

Vastaa